otsa
Katso myös: Otsa |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
otsa (10)
- silmien ja hiusrajan välissä oleva pään etuosa
- Löin otsani kipeästi matalassa oviaukossa.
- (arkikieltä) uskallus, rohkeus, kantti
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈot̪sɑ/
- tavutus: ot‧sa
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | otsa | otsat |
genetiivi | otsan | otsien (otsain) |
partitiivi | otsaa | otsia |
akkusatiivi | otsa; otsan |
otsat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | otsassa | otsissa |
elatiivi | otsasta | otsista |
illatiivi | otsaan | otsiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | otsalla | otsilla |
ablatiivi | otsalta | otsilta |
allatiivi | otsalle | otsille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | otsana | otsina |
translatiivi | otsaksi | otsiksi |
abessiivi | otsatta | otsitta |
instruktiivi | – | otsin |
komitatiivi | – | otsine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | otsa- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
germaaninen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
1. silmien ja hiusrajan välissä oleva pään etuosa
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
helttaotsa, otsaharja, otsahihna, otsahius, otsajouhi, otsajyrsin, otsakampi, otsakiehkura, otsakihara, otsakilpi, otsakolmio, otsakoriste, otsakyhmy, otsalamppu, otsalauta, otsalihas, otsalisäke, otsalohko, otsaluu, otsanahka, otsanauha, otsanrypistys, otsaontelo, otsapeili, otsapelti, otsaripa, otsaryppy, otsasuoni, otsatila, otsatukka, otsatupsu, otsatöyhtö, otsavanne, otsaverkko, otsavilla, ryppyotsa, töpöhelttaotsa
Anagrammit[muokkaa]
Idiomit[muokkaa]
- olla otsaa – olla röyhkeyttä tai uskallusta
- Olen tiennyt hänet otsakkaaksi, mutta en voinut uskoa, että hänellä oli otsaa ehdottaa moista.
Aiheesta muualla[muokkaa]
- otsa Kielitoimiston sanakirjassa
Viro[muokkaa]
Adverbi[muokkaa]
otsa
- (varsinkin liikkumista ilmaisevien verbien kanssa) päälle; suoraan kohti
- Ära otsa sõida!
- Älä aja päälle!
- Rong sõitis veokile otsa.
- Juna törmäsi kuorma-autoon. (Juna ajoi kuorma-auton päälle.)
- endale otsa vaadata
- mennä itseensä, katsoa peiliin
- Ära otsa sõida!
- loppuun, päätökseen
- Ostude tegemisel sai raha otsa.
- Ostosten teossa rahat loppuivat.
- Kohv on otsa saanud. Suhkur ka varsti otsas.
- Kahvi on loppunut. Sokerikin kohta loppu.
- Ostude tegemisel sai raha otsa.
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vieruskäsitteet[muokkaa]
Yhdysverbit[muokkaa]
- (loppuun) otsa saama
Postpositio[muokkaa]
otsa
- (+ genetiivi) jonkin päälle, päällimmäiseksi; jonkin ylimmäiseen osaan tai sen viereen
- Koorma otsa oli visatud köis.
- Kuorman päälle oli heitetty köysi.
- suure kivi otsa
- isolle kivelle, ison kiven nokkaan
- Poiss ronis puu otsa.
- Poika kiipesi puun latvaan.
- Koorma otsa oli visatud köis.
- (+genetiivi) päälle, lisäksi
- (+nominatiivi, genetiivi) päälle, jälkeen
Liittyvät sanat[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
otsa
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta ots
Aiheesta muualla[muokkaa]
- otsa Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
- otsa sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 10. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen anatomian sanasto
- Suomen kielen arkikieliset ilmaukset
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Viron sanat
- Viron kielen adverbit
- Viron kielen postpositiot
- Viron substantiivien taivutusmuodot
- Suomen kielen germaaniset lainat