nota

Katso myös: nóta

Espanja

Substantiivi

nota f. (monikko notas)

1. merkki
2. muistilappu, muistiinpano
3. arvosana
4. moite, syyte
5. nootti
6. (musiikki) nuotti

Liittyvät sanat

• anotar

Idiomit

• tomar nota pistää merkille
• tomar notas tehdä muistiinpanoja

Verbi

nota

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä notar
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä notar

Islanti

Verbi

nota (heikko taivutus)

1. käyttää

Italia

Substantiivi

nota f. (monikko note[luo])

1. (musiikki) nuotti

Verbi

nota

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä notare
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä notare

Kroaatti

Substantiivi

nóta f.  (monikko nóte; mon. gen. nótā)

1. (musiikki) nuotti
2. (politiikka) nootti
3. merkintä, muistiinpano

Ääntäminen

• IPA: /nǒːta/, mon. gen. /nǒːtaː/

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	nota	note
genetiivi	note	nota
datiivi-lokatiivi	noti	notama
akkusatiivi	notu	note
vokatiivi	noto	note
instrumentaali	notom	notama

Liittyvät sanat

• notni, notacija, notirati

Synonyymit

• (nuotti, vanh.) kajda

Aiheesta muualla

• nóta Hrvatski jezični portal
• nóta Školski rječnik hrvatskoga jezika

Latina

Verbi

notā

1. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä notō

Verbi

nōta

1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinimuoto sanasta nōtus (joka on partisiipin perfekti verbistä nōscō)
2. monikon neutrimuoto sanasta nōtus (joka on partisiipin perfekti verbistä nōscō)
3. monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta nōtus (joka on partisiipin perfekti verbistä nōscō)

Verbi

nōtā

1. yksikön feminiinin ablatiivimuoto sanasta nōtus (joka on partisiipin perfekti verbistä nōscō)

Portugali

Substantiivi

nota f. (monikko notas)

1. (musiikki) nuotti

Verbi

nota

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä notar
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä notar

Ranska

Verbi

nota

1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä noter

Ruotsi

Substantiivi

nota yl. (1) (yks. määr. notan[luo], mon. epämäär. notor[luo], mon. määr. notorna[luo])

1. lasku (ravintolassa)

Aiheesta muualla

• nota Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)