napitus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
napitus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈnɑpit̪us/
- tavutus: na‧pi‧tus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | napitus | napitukset |
| genetiivi | napituksen | napitusten napituksien |
| partitiivi | napitusta | napituksia |
| akkusatiivi | napitus; napituksen |
napitukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | napituksessa | napituksissa |
| elatiivi | napituksesta | napituksista |
| illatiivi | napitukseen | napituksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | napituksella | napituksilla |
| ablatiivi | napitukselta | napituksilta |
| allatiivi | napitukselle | napituksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | napituksena | napituksina |
| translatiivi | napitukseksi | napituksiksi |
| abessiivi | napituksetta | napituksitta |
| instruktiivi | – | napituksin |
| komitatiivi | – | napituksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | napitukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
napitus- | |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä napittaa (napit- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. napittaminen
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- napitus Kielitoimiston sanakirjassa