lyyli
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lyyli (5)
- (puhekieltä) hienosteleva, omahyväinen nainen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [ˈlʷyːli]
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lyyli | lyylit |
| genetiivi | lyylin | lyylien (lyylein) |
| partitiivi | lyyliä | lyylejä |
| akkusatiivi | lyyli; lyylin |
lyylit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lyylissä | lyyleissä |
| elatiivi | lyylistä | lyyleistä |
| illatiivi | lyyliin | lyyleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lyylillä | lyyleillä |
| ablatiivi | lyyliltä | lyyleiltä |
| allatiivi | lyylille | lyyleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lyylinä | lyyleinä |
| translatiivi | lyyliksi | lyyleiksi |
| abessiivi | lyylittä | lyyleittä |
| instruktiivi | – | lyylein |
| komitatiivi | – | lyyleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lyyli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |