luulo
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
luulo (1)
- kuvitelma, jonka paikkansapitävyydestä ei ole varmuutta
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈluːlo/
- tavutus: luu‧lo
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | luulo | luulot |
genetiivi | luulon | luulojen |
partitiivi | luuloa | luuloja |
akkusatiivi | luulo; luulon |
luulot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | luulossa | luuloissa |
elatiivi | luulosta | luuloista |
illatiivi | luuloon | luuloihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | luulolla | luuloilla |
ablatiivi | luulolta | luuloilta |
allatiivi | luulolle | luuloille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | luulona | luuloina |
translatiivi | luuloksi | luuloiksi |
abessiivi | luulotta | luuloitta |
instruktiivi | – | luuloin |
komitatiivi | – | luuloine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | luulo- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. kuvitelma, jonka paikkansapitävyydestä ei ole varmuutta
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
ennakkoluulo, epäluulo, harhaluulo, luulosairas, luulotauti
Idiomit[muokkaa]
- luulo ei ole tiedon väärtti
Aiheesta muualla[muokkaa]
- luulo Kielitoimiston sanakirjassa