luovutus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

luovutus (39)

  1. rikollisen luovuttamisen toisen maan viranomaisille
  2. (shakki) epätoivoisessa tilanteessa on tehty pelin lopetus
    Ennen oli tapana luovutuksen merkiksi kaataa oma kuningas, mutta tapa ei ole enää yleisesti käytössä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈluo̯ʋut̪us/, [ˈluɔʋutus]
  • tavutus: luo‧vu‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luovutus luovutukset
genetiivi luovutuksen luovutusten
luovutuksien
partitiivi luovutusta luovutuksia
akkusatiivi luovutus;
luovutuksen 		luovutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi luovutuksessa luovutuksissa
elatiivi luovutuksesta luovutuksista
illatiivi luovutukseen luovutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi luovutuksella luovutuksilla
ablatiivi luovutukselta luovutuksilta
allatiivi luovutukselle luovutuksille
muut sijamuodot
essiivi luovutuksena luovutuksina
translatiivi luovutukseksi luovutuksiksi
abessiivi luovutuksetta luovutuksitta
instruktiivi – luovutuksin
komitatiivi – luovutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo luovutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo 		luovutus-

Käännökset[muokkaa]

1. ulkomaille, rikollisen
2. šakkipelin lopetus

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

alueenluovutus, alueluovutus, elimenluovutus, kiinteistönluovutus, luovutuksensaaja, luovutumerkki, luovutusehto, luovutushinta, luovutuskirja, luovutuslaitos, luovutusmittaus, luovutuspaikka, luovutuspakko, luovutuspaperi, luovutuspuhe, luovutuspyyntö, luovutuspäivä, luovutuspöytä, luovutuspöytäkirja, luovutussopimus, luovutussuoja, luovutustappio, luovutustilaisuua, luovutustodistus, luovutusvaade, luovutusvaatimus, luovutusvero, luovutusvoitto, maanluovutus, pakkoluovutus, perinnönluovutus, rajaluovutus, verenluovutus

Aiheesta muualla[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=luovutus&oldid=4446049”