loitontaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
loitontaja (10)
- jokin joka loitontaa
- loitontajalihas
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | loitontaja | loitontajat |
| genetiivi | loitontajan | loitontajien (loitontajain) |
| partitiivi | loitontajaa | loitontajia |
| akkusatiivi | loitontaja; loitontajan |
loitontajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | loitontajassa | loitontajissa |
| elatiivi | loitontajasta | loitontajista |
| illatiivi | loitontajaan | loitontajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | loitontajalla | loitontajilla |
| ablatiivi | loitontajalta | loitontajilta |
| allatiivi | loitontajalle | loitontajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | loitontajana | loitontajina |
| translatiivi | loitontajaksi | loitontajiksi |
| abessiivi | loitontajatta | loitontajitta |
| instruktiivi | – | loitontajin |
| komitatiivi | – | loitontajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | loitontaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
2. loitontajalihas
|
Ks. loitontajalihas |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- loitontaja Kielitoimiston sanakirjassa