kykeneminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kykeneminen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kykeneminen | kykenemiset |
| genetiivi | kykenemisen | kykenemisten kykenemisien |
| partitiivi | kykenemistä | kykenemisiä |
| akkusatiivi | kykeneminen; kykenemisen |
kykenemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kykenemisessä | kykenemisissä |
| elatiivi | kykenemisestä | kykenemisistä |
| illatiivi | kykenemiseen | kykenemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kykenemisellä | kykenemisillä |
| ablatiivi | kykenemiseltä | kykenemisiltä |
| allatiivi | kykenemiselle | kykenemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kykenemisenä (kykenemisnä) |
kykenemisinä |
| translatiivi | kykenemiseksi | kykenemisiksi |
| abessiivi | kykenemisettä | kykenemisittä |
| instruktiivi | – | kykenemisin |
| komitatiivi | – | kykenemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kykenemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kykenemis- | |