kulkuneuvo
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kulkuneuvo (1)
- keino kulkemiseen
- Kaupungin keskustassa apostolinkyyti saattaa olla nopein kulkuneuvo.
- kulkuväline; paikasta toiseen liikkumiseen tarkoitettu ajoneuvo tai muu väline tai laite, jolla voidaan kuljettaa matkustajia tai erilaisia taakkoja
- Hevosen vetämät vaunut olivat meillä yleisessä käytössä kulkuneuvona rusthollien kukoistuskaudella.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkulkuˌneu̯ʋo/
- tavutus: kul‧ku‧neu‧vo
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista kulku ja neuvo
Käännökset[muokkaa]
1. keino kulkemiseen
|
2. kulkuväline
Ks. kulkuväline |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kulkuneuvo Kielitoimiston sanakirjassa
- kulkuneuvo Tieteen termipankissa