kalkkis
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kalkkis (39)
- (slangia) vanhoillinen henkilö, joka ei ymmärrä nuorten juttuja
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkɑlkːis/, [ˈkɑ̝lk̟ːis]
- tavutus: kalk‧kis
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kalkkis | kalkkikset |
| genetiivi | kalkkiksen | kalkkisten kalkkiksien |
| partitiivi | kalkkista | kalkkiksia |
| akkusatiivi | kalkkis; kalkkiksen |
kalkkikset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kalkkiksessa | kalkkiksissa |
| elatiivi | kalkkiksesta | kalkkiksista |
| illatiivi | kalkkikseen | kalkkiksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kalkkiksella | kalkkiksilla |
| ablatiivi | kalkkikselta | kalkkiksilta |
| allatiivi | kalkkikselle | kalkkiksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kalkkiksena | kalkkiksina |
| translatiivi | kalkkikseksi | kalkkiksiksi |
| abessiivi | kalkkiksetta | kalkkiksitta |
| instruktiivi | – | kalkkiksin |
| komitatiivi | – | kalkkiksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kalkkikse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kalkkis- | |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kalkkis Kielitoimiston sanakirjassa