kähmiä
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kähmiä
- (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta kähmä
Verbi[muokkaa]
- lähennellä sopimattomasti, hipelöidä, hiplata, kouria, lääppiä, ronkkia
- Lennart kähmii taas naisia!
- varastaa
- kähmiä makeisia kaupan hyllyltä
- liikkua pimeässä käsikopelolla haparoiden
- Joku kähmii oven takana.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkæhmiæˣ/
- tavutus: käh‧mi‧ä
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: kähmintä
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kähmiä Kielitoimiston sanakirjassa