huokonen
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
huokonen (38)
- (kasvitiede) ohut kohta soluseinässä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhuo̯konen/
- tavutus: huo‧ko‧nen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huokonen | huokoset |
| genetiivi | huokosen | huokosten huokosien |
| partitiivi | huokosta | huokosia |
| akkusatiivi | huokonen; huokosen |
huokoset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huokosessa | huokosissa |
| elatiivi | huokosesta | huokosista |
| illatiivi | huokoseen | huokosiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huokosella | huokosilla |
| ablatiivi | huokoselta | huokosilta |
| allatiivi | huokoselle | huokosille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huokosena (huokosna) |
huokosina |
| translatiivi | huokoseksi | huokosiksi |
| abessiivi | huokosetta | huokositta |
| instruktiivi | – | huokosin |
| komitatiivi | – | huokosine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | huokose- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
huokos- | |
Käännökset[muokkaa]
1. ohut kohta soluseinässä
|