bell

Wikisanakirjasta

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

bell (monikko bells)

  1. kello (jota soitetaan kolistamalla siinä olevaa metallinpalaa)

Ääntäminen[muokkaa]

  • Näin äännetään alueella: Yhdysvallat

Liittyvät sanat[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • ring a bell - kuulostaa tutulta, muistua mieleen
  • saved by the bell - välttyä viime hetkellä (esimerkiksi vastaamasta kysymykseen)
  • with bells on - innokkaasti

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

bell

  1. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä bellen