auskultaatio
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
auskultaatio (3)
- (lääketiede) (esim. keuhkojen tai sydämen) kuuntelu
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | auskultaatio | auskultaatiot |
| genetiivi | auskultaation | auskultaatioiden auskultaatioitten |
| partitiivi | auskultaatiota | auskultaatioita |
| akkusatiivi | auskultaatio; auskultaation |
auskultaatiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | auskultaatiossa | auskultaatioissa |
| elatiivi | auskultaatiosta | auskultaatioista |
| illatiivi | auskultaatioon | auskultaatioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | auskultaatiolla | auskultaatioilla |
| ablatiivi | auskultaatiolta | auskultaatioilta |
| allatiivi | auskultaatiolle | auskultaatioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | auskultaationa | auskultaatioina |
| translatiivi | auskultaatioksi | auskultaatioiksi |
| abessiivi | auskultaatiotta | auskultaatioitta |
| instruktiivi | – | auskultaatioin |
| komitatiivi | – | auskultaatioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | auskultaatio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- auskultaatio Kielitoimiston sanakirjassa