aleksitymia
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
aleksitymia (12)
- (psykologia) persoonallisuuden piirteistö, jossa henkilö ei osaa tunnistaa tunteita itsessään eikä muissa, hän ei myöskään osaa näyttää monipuolisia tunteita
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aleksitymia | aleksitymiat |
| genetiivi | aleksitymian | aleksitymioiden aleksitymioitten (aleksitymiain) |
| partitiivi | aleksitymiaa | aleksitymioita |
| akkusatiivi | aleksitymia; aleksitymian |
aleksitymiat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aleksitymiassa | aleksitymioissa |
| elatiivi | aleksitymiasta | aleksitymioista |
| illatiivi | aleksitymiaan | aleksitymioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aleksitymialla | aleksitymioilla |
| ablatiivi | aleksitymialta | aleksitymioilta |
| allatiivi | aleksitymialle | aleksitymioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aleksitymiana | aleksitymioina |
| translatiivi | aleksitymiaksi | aleksitymioiksi |
| abessiivi | aleksitymiatta | aleksitymioitta |
| instruktiivi | – | aleksitymioin |
| komitatiivi | – | aleksitymioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | aleksitymia- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
Kreikan kielestä, merkitsee ei sanoja tunteille.
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö ei osaa tunnistaa tunteita itsessään eikä muissa, hän ei myöskään osaa näyttää monipuolisia tunteita
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- aleksitymia Kielitoimiston sanakirjassa