aitoja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
aitoja (10)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈɑi̯t̪ojɑ/
- tavutus: ai‧to‧ja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aitoja | aitojat |
| genetiivi | aitojan | aitojien (aitojain) |
| partitiivi | aitojaa | aitojia |
| akkusatiivi | aitoja; aitojan |
aitojat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aitojassa | aitojissa |
| elatiivi | aitojasta | aitojista |
| illatiivi | aitojaan | aitojiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aitojalla | aitojilla |
| ablatiivi | aitojalta | aitojilta |
| allatiivi | aitojalle | aitojille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aitojana | aitojina |
| translatiivi | aitojaksi | aitojiksi |
| abessiivi | aitojatta | aitojitta |
| instruktiivi | – | aitojin |
| komitatiivi | – | aitojine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | aitoja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Adjektiivi[muokkaa]
aitoja
- (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta aito
Substantiivi[muokkaa]
aitoja
- (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta aita