läsnä

Wikisanakirjasta
Katso myös: lasna

Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

läsnä

  1. luona
  2. paikalla, mukana, osallisena (esim. kokouksessa)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlæsnæ/
  • tavutus: läs‧nä

Etymologia[muokkaa]

Samaa sanuetta, kuin esim. lähellä, mutta sanassa ei ole tapahtunut s–h-äänteenmuutosta.[1] Vrt. esim. lähe- : läs- ja miehe- : mies-. Alkuperäinen merkitys on ’lähellä’. Merkityksen ’mukana, paikalla, osallisena’ sana on saanut vasta myöhemmin.[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • läsnä Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 55. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
  2. Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908. s. 10