älytä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

älytä (74) (taivutus[luo])[1]

  1. äkätä, tajuta, hoksata

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈælyt̪æˣ/
  • tavutus: ä‧ly‧tä

Etymologia[muokkaa]

sanan äly vartalosta äly- ja suffiksista -tä[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • älytä Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 74
  2. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 330 Supistumaverbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.

Viitteet[muokkaa]