ylvästelijä
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ylvästelijä (12)
- henkilö, joka ylvästelee
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ylvästelijä | ylvästelijät |
| genetiivi | ylvästelijän | ylvästelijöiden ylvästelijöitten (ylvästelijäin) |
| partitiivi | ylvästelijää | ylvästelijöitä |
| akkusatiivi | ylvästelijä; ylvästelijän |
ylvästelijät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ylvästelijässä | ylvästelijöissä |
| elatiivi | ylvästelijästä | ylvästelijöistä |
| illatiivi | ylvästelijään | ylvästelijöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ylvästelijällä | ylvästelijöillä |
| ablatiivi | ylvästelijältä | ylvästelijöiltä |
| allatiivi | ylvästelijälle | ylvästelijöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ylvästelijänä | ylvästelijöinä |
| translatiivi | ylvästelijäksi | ylvästelijöiksi |
| abessiivi | ylvästelijättä | ylvästelijöittä |
| instruktiivi | – | ylvästelijöin |
| komitatiivi | – | ylvästelijöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ylvästelijä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi ylvästellä (vokaalivartalo ylvästele- → j:n edellä ylvästeli-) + johdin -jä
Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka ylvästelee
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- ylvästelijä Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 271 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa