yllättänyt
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]yllättänyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä yllättää
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | yllättänyt | yllättäneet |
| genetiivi | yllättäneen | yllättäneiden yllättäneitten |
| partitiivi | yllättänyttä | yllättäneitä |
| akkusatiivi | yllättänyt; yllättäneen |
yllättäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | yllättäneessä | yllättäneissä |
| elatiivi | yllättäneestä | yllättäneistä |
| illatiivi | yllättäneeseen | yllättäneisiin yllättäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | yllättäneellä | yllättäneillä |
| ablatiivi | yllättäneeltä | yllättäneiltä |
| allatiivi | yllättäneelle | yllättäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | yllättäneenä | yllättäneinä |
| translatiivi | yllättäneeksi | yllättäneiksi |
| abessiivi | yllättäneettä | yllättäneittä |
| instruktiivi | – | yllättänein |
| komitatiivi | – | yllättäneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | yllättänee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
yllättänyt- | |