ylittäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ylittäminen (38)
- teonnimi verbistä ylittää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ylittäminen | ylittämiset |
| genetiivi | ylittämisen | ylittämisten ylittämisien |
| partitiivi | ylittämistä | ylittämisiä |
| akkusatiivi | ylittäminen; ylittämisen |
ylittämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ylittämisessä | ylittämisissä |
| elatiivi | ylittämisestä | ylittämisistä |
| illatiivi | ylittämiseen | ylittämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ylittämisellä | ylittämisillä |
| ablatiivi | ylittämiseltä | ylittämisiltä |
| allatiivi | ylittämiselle | ylittämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ylittämisenä (ylittämisnä) |
ylittämisinä |
| translatiivi | ylittämiseksi | ylittämisiksi |
| abessiivi | ylittämisettä | ylittämisittä |
| instruktiivi | – | ylittämisin |
| komitatiivi | – | ylittämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ylittämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ylittämis- | |