yleisyys
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]yleisyys (40)
- se, että on yleinen; se, miten yleinen jokin on
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈylei̯syːs/
- tavutus: y‧lei‧syys
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | yleisyys | yleisyydet |
| genetiivi | yleisyyden | yleisyyksien |
| partitiivi | yleisyyttä | yleisyyksiä |
| akkusatiivi | yleisyys; yleisyyden |
yleisyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | yleisyydessä | yleisyyksissä |
| elatiivi | yleisyydestä | yleisyyksistä |
| illatiivi | yleisyyteen | yleisyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | yleisyydellä | yleisyyksillä |
| ablatiivi | yleisyydeltä | yleisyyksiltä |
| allatiivi | yleisyydelle | yleisyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | yleisyytenä | yleisyyksinä |
| translatiivi | yleisyydeksi | yleisyyksiksi |
| abessiivi | yleisyydettä | yleisyyksittä |
| instruktiivi | – | yleisyyksin |
| komitatiivi | – | yleisyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | yleisyyde- | |
| vahva vartalo | yleisyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
yleisyyt- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. se, että on yleinen
|
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- yleisyys Kielitoimiston sanakirjassa