yksinkertaisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

yksinkertaisuus (40)

  1. se, että on yksinkertainen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi yksinkertaisuus yksinkertaisuudet
genetiivi yksinkertaisuuden yksinkertaisuuksien
partitiivi yksinkertaisuutta yksinkertaisuuksia
akkusatiivi yksinkertaisuus;
yksinkertaisuuden
yksinkertaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi yksinkertaisuudessa yksinkertaisuuksissa
elatiivi yksinkertaisuudesta yksinkertaisuuksista
illatiivi yksinkertaisuuteen yksinkertaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi yksinkertaisuudella yksinkertaisuuksilla
ablatiivi yksinkertaisuudelta yksinkertaisuuksilta
allatiivi yksinkertaisuudelle yksinkertaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi yksinkertaisuutena yksinkertaisuuksina
translatiivi yksinkertaisuudeksi yksinkertaisuuksiksi
abessiivi yksinkertaisuudetta yksinkertaisuuksitta
instruktiivi yksinkertaisuuksin
komitatiivi yksinkertaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo yksinkertaisuude-
vahva vartalo yksinkertaisuute-
konsonantti-
vartalo
yksinkertaisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan yksinkertainen vartalosta yksinkertais- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]