Siirry sisältöön

yksiniitinen

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

yksiniitinen

  1. (arkikieltä) yksioikoinen, yksinkertainen, typerä

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈyksiˌniːt̪inen/
  • tavutus: yk‧si‧nii‧ti‧nen

Aiheesta muualla

[muokkaa]