yksinäisyys
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
yksinäisyys (40)
- yksin olemisen kokemus
- ”Yksinäisyys johtuu usein jonkin tärkeän suhteen katkeamisesta.”
- muista erillään oleminen
- Vetäytyä yksinäisyyteen.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈyksiˌnæi̯syːs/
- tavutus: yk‧si‧näi‧syys
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | yksinäisyys | yksinäisyydet |
genetiivi | yksinäisyyden | yksinäisyyksien |
partitiivi | yksinäisyyttä | yksinäisyyksiä |
akkusatiivi | yksinäisyys; yksinäisyyden |
yksinäisyydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | yksinäisyydessä | yksinäisyyksissä |
elatiivi | yksinäisyydestä | yksinäisyyksistä |
illatiivi | yksinäisyyteen | yksinäisyyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | yksinäisyydellä | yksinäisyyksillä |
ablatiivi | yksinäisyydeltä | yksinäisyyksiltä |
allatiivi | yksinäisyydelle | yksinäisyyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | yksinäisyytenä | yksinäisyyksinä |
translatiivi | yksinäisyydeksi | yksinäisyyksiksi |
abessiivi | yksinäisyydettä | yksinäisyyksittä |
instruktiivi | – | yksinäisyyksin |
komitatiivi | – | yksinäisyyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | yksinäisyyde- | |
vahva vartalo | yksinäisyyte- | |
konsonantti- vartalo |
yksinäisyyt- |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. yksin olemisen kokemus
|
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- yksinäisyys Kielitoimiston sanakirjassa
- yksinäisyys Tieteen termipankissa