yksilöllistyminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]yksilöllistyminen (38)
- teonnimi verbistä yksilöllistyä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | yksilöllistyminen | yksilöllistymiset |
| genetiivi | yksilöllistymisen | yksilöllistymisten yksilöllistymisien |
| partitiivi | yksilöllistymistä | yksilöllistymisiä |
| akkusatiivi | yksilöllistyminen; yksilöllistymisen |
yksilöllistymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | yksilöllistymisessä | yksilöllistymisissä |
| elatiivi | yksilöllistymisestä | yksilöllistymisistä |
| illatiivi | yksilöllistymiseen | yksilöllistymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | yksilöllistymisellä | yksilöllistymisillä |
| ablatiivi | yksilöllistymiseltä | yksilöllistymisiltä |
| allatiivi | yksilöllistymiselle | yksilöllistymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | yksilöllistymisenä (yksilöllistymisnä) |
yksilöllistymisinä |
| translatiivi | yksilöllistymiseksi | yksilöllistymisiksi |
| abessiivi | yksilöllistymisettä | yksilöllistymisittä |
| instruktiivi | – | yksilöllistymisin |
| komitatiivi | – | yksilöllistymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | yksilöllistymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
yksilöllistymis- | |