yksilöinti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

yksilöinti (5-J)

  1. yksilöiminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈyksiˌløi̯nt̪i/
  • tavutus: yk‧si‧löin‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi yksilöinti yksilöinnit
genetiivi yksilöinnin yksilöintien
(yksilöintein)
partitiivi yksilöintiä yksilöintejä
akkusatiivi yksilöinti;
yksilöinnin
yksilöinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi yksilöinnissä yksilöinneissä
elatiivi yksilöinnistä yksilöinneistä
illatiivi yksilöintiin yksilöinteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi yksilöinnillä yksilöinneillä
ablatiivi yksilöinniltä yksilöinneiltä
allatiivi yksilöinnille yksilöinneille
muut sijamuodot
essiivi yksilöintinä yksilöinteinä
translatiivi yksilöinniksi yksilöinneiksi
abessiivi yksilöinnittä yksilöinneittä
instruktiivi yksilöinnein
komitatiivi yksilöinteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo yksilöinni-
vahva vartalo yksilöinti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]