yhdentyminen
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]yhdentyminen (38)
- teonnimi verbistä yhdentyä
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | yhdentyminen | yhdentymiset |
genetiivi | yhdentymisen | yhdentymisten yhdentymisien |
partitiivi | yhdentymistä | yhdentymisiä |
akkusatiivi | yhdentyminen; yhdentymisen |
yhdentymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | yhdentymisessä | yhdentymisissä |
elatiivi | yhdentymisestä | yhdentymisistä |
illatiivi | yhdentymiseen | yhdentymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | yhdentymisellä | yhdentymisillä |
ablatiivi | yhdentymiseltä | yhdentymisiltä |
allatiivi | yhdentymiselle | yhdentymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | yhdentymisenä (yhdentymisnä) |
yhdentymisinä |
translatiivi | yhdentymiseksi | yhdentymisiksi |
abessiivi | yhdentymisettä | yhdentymisittä |
instruktiivi | – | yhdentymisin |
komitatiivi | – | yhdentymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | yhdentymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
yhdentymis- |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- yhdentyminen Tieteen termipankissa