winken

Saksa

Verbi

Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p.	winkst
ind. prees. y. 3. p.	winkt
ind. imperf. y. 3. p.	winkte
part. perf.	gewinkt
apuverbi	haben

winken

[1] Eine Person winkt.

1. zu (d) winken: viitata jhk

Ääntäminen

• IPA: [ˈvɪŋkn̩], [ˈvɪŋkŋ̩]

• tavutus: win‧ken