wiederholtest

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

wiederholtest

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä wiederholen (’toistaa’)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä wiederholen (’toistaa’)

Verbi[muokkaa]

wiederholtest

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä wiederholen (’noutaa takaisin’) (sivulauseessa; päälauseessa holtest wieder)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä wiederholen (’noutaa takaisin’) (sivulauseessa; päälauseessa holtest wieder)