wiederhole
Saksa[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
wiederhole
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä wiederholen (’toistaa’)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä wiederholen (’toistaa’)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä wiederholen (’toistaa’)
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä wiederholen (’toistaa’)
Verbi[muokkaa]
wiederhole
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä wiederholen (’noutaa takaisin’) (sivulauseessa; päälauseessa hole wieder)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä wiederholen (’noutaa takaisin’) (sivulauseessa; päälauseessa hole wieder)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä wiederholen (’noutaa takaisin’) (sivulauseessa; päälauseessa hole wieder)