widerlegen

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. widerlegt
ind. imperf. y. 3. p. widerlegte
part. perf. widerlegt
apuverbi haben

widerlegen

  1. kumota (väite), osoittaa perättömäksi, torjua

Etymologia[muokkaa]

wider- + legen