vuoristo

Wikisanakirjasta
Katso myös: Vuoristo
Wikipedia
Katso artikkeli Vuoristo Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vuoristo (2)

  1. useiden toisiinsa liittyvien selvästi erottuvien vuorten muodostama alue
    Suuret korkeusvaihtelut ovat vuoristoille ominaisia.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋuo̯rist̪o/, [ˈʋuo̞risto̞]
  • tavutus: vuo‧ris‧to

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vuoristo vuoristot
genetiivi vuoriston vuoristojen
vuoristoiden
vuoristoitten
partitiivi vuoristoa vuoristoita
vuoristoja
akkusatiivi vuoristo;
vuoriston
vuoristot
sisäpaikallissijat
inessiivi vuoristossa vuoristoissa
elatiivi vuoristosta vuoristoista
illatiivi vuoristoon vuoristoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vuoristolla vuoristoilla
ablatiivi vuoristolta vuoristoilta
allatiivi vuoristolle vuoristoille
muut sijamuodot
essiivi vuoristona vuoristoina
translatiivi vuoristoksi vuoristoiksi
abessiivi vuoristotta vuoristoitta
instruktiivi vuoristoin
komitatiivi vuoristoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vuoristo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

jonovuoristo, lohkovuoristo, vuoristoalue, vuoristoheimo, vuoristoilma, vuoristojoukko, vuoristojäätikkö, vuoristokasvi, vuoristokasvillisuus, vuoristokylä, vuoristolaakso, vuoristolammas, vuoristoleiri, vuoristomaja, vuoristoniitty, vuoristo-oppi, vuoristopolku, vuoristopuro, vuoristorata, vuoristoseutu, vuoristosää, vuoristotauti, vuoristotie, vuoristoylänkö

Aiheesta muualla[muokkaa]