vuoma

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vuoma (10)

  1. suuri puuton suo[1]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vuoma vuomat
genetiivi vuoman vuomien
(vuomain)
partitiivi vuomaa vuomia
akkusatiivi vuoma;
vuoman
vuomat
sisäpaikallissijat
inessiivi vuomassa vuomissa
elatiivi vuomasta vuomista
illatiivi vuomaan vuomiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vuomalla vuomilla
ablatiivi vuomalta vuomilta
allatiivi vuomalle vuomille
muut sijamuodot
essiivi vuomana vuomina
translatiivi vuomaksi vuomiksi
abessiivi vuomatta vuomitta
instruktiivi vuomin
komitatiivi vuomine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vuoma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

saamelainen laina[2]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaismuodot[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 380. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
  2. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 380. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.