voikka

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

voikka (10-A)

  1. (puhekieltä) voimistelu, liikunta (kouluaineena)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋoi̯kːɑ/
  • tavutus: voik‧ka

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi voikka voikat
genetiivi voikan voikkien
(voikkain)
partitiivi voikkaa voikkia
akkusatiivi voikka;
voikan
voikat
sisäpaikallissijat
inessiivi voikassa voikissa
elatiivi voikasta voikista
illatiivi voikkaan voikkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi voikalla voikilla
ablatiivi voikalta voikilta
allatiivi voikalle voikille
muut sijamuodot
essiivi voikkana voikkina
translatiivi voikaksi voikiksi
abessiivi voikatta voikitta
instruktiivi voikin
komitatiivi voikkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo voika-
vahva vartalo voikka-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • voikka Kielitoimiston sanakirjassa