voihkiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
voihkiminen (38)
- teonnimi verbistä voihkia
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | voihkiminen | voihkimiset |
| genetiivi | voihkimisen | voihkimisten voihkimisien |
| partitiivi | voihkimista | voihkimisia |
| akkusatiivi | voihkiminen; voihkimisen |
voihkimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | voihkimisessa | voihkimisissa |
| elatiivi | voihkimisesta | voihkimisista |
| illatiivi | voihkimiseen | voihkimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | voihkimisella | voihkimisilla |
| ablatiivi | voihkimiselta | voihkimisilta |
| allatiivi | voihkimiselle | voihkimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | voihkimisena (voihkimisna) |
voihkimisina |
| translatiivi | voihkimiseksi | voihkimisiksi |
| abessiivi | voihkimisetta | voihkimisitta |
| instruktiivi | – | voihkimisin |
| komitatiivi | – | voihkimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | voihkimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
voihkimis- | |