vittuilija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]vittuilija (12)
- (alatyyliä) henkilö, joka vittuilee
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vittuilija | vittuilijat |
| genetiivi | vittuilijan | vittuilijoiden vittuilijoitten (vittuilijain) |
| partitiivi | vittuilijaa | vittuilijoita |
| akkusatiivi | vittuilija; vittuilijan |
vittuilijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vittuilijassa | vittuilijoissa |
| elatiivi | vittuilijasta | vittuilijoista |
| illatiivi | vittuilijaan | vittuilijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vittuilijalla | vittuilijoilla |
| ablatiivi | vittuilijalta | vittuilijoilta |
| allatiivi | vittuilijalle | vittuilijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vittuilijana | vittuilijoina |
| translatiivi | vittuilijaksi | vittuilijoiksi |
| abessiivi | vittuilijatta | vittuilijoitta |
| instruktiivi | – | vittuilijoin |
| komitatiivi | – | vittuilijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vittuilija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka vittuilee
|