virtus

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Latina[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi virtūs virtūtēs
akkusatiivi virtūtem virtūtēs
genetiivi virtūtis virtūtum
datiivi virtūtī virtūtibus
ablatiivi virtūte virtūtibus

virtūs f. (3)

  1. hyve
  2. urhoollisuus
    Dux summae virtutis erat. Päällikkö oli erittäin urhoollinen.