vireytyminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]vireytyminen (38)
- teonnimi verbistä vireytyä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vireytyminen | vireytymiset |
| genetiivi | vireytymisen | vireytymisten vireytymisien |
| partitiivi | vireytymistä | vireytymisiä |
| akkusatiivi | vireytyminen; vireytymisen |
vireytymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vireytymisessä | vireytymisissä |
| elatiivi | vireytymisestä | vireytymisistä |
| illatiivi | vireytymiseen | vireytymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vireytymisellä | vireytymisillä |
| ablatiivi | vireytymiseltä | vireytymisiltä |
| allatiivi | vireytymiselle | vireytymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vireytymisenä (vireytymisnä) |
vireytymisinä |
| translatiivi | vireytymiseksi | vireytymisiksi |
| abessiivi | vireytymisettä | vireytymisittä |
| instruktiivi | – | vireytymisin |
| komitatiivi | – | vireytymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vireytymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vireytymis- | |