vingunta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vingunta (9-J)

  1. vinkuminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋiŋːunt̪ɑ/
  • tavutus: vin‧gun‧ta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vingunta vingunnat
genetiivi vingunnan vinguntojen
(vinguntain)
partitiivi vinguntaa vinguntoja
akkusatiivi vingunta;
vingunnan
vingunnat
sisäpaikallissijat
inessiivi vingunnassa vingunnoissa
elatiivi vingunnasta vingunnoista
illatiivi vinguntaan vinguntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vingunnalla vingunnoilla
ablatiivi vingunnalta vingunnoilta
allatiivi vingunnalle vingunnoille
muut sijamuodot
essiivi vinguntana vinguntoina
translatiivi vingunnaksi vingunnoiksi
abessiivi vingunnatta vingunnoitta
instruktiivi vingunnoin
komitatiivi vinguntoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vingunna-
vahva vartalo vingunta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]