vinco

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Italia[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

vinco

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä vincere

Latina[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

vincō (akt. prees. inf. vincere, ind. perf. y. 1. p. vīcī, part. perf. victus) (taivutus)

  1. voittaa
    Veni, vidi, vici.
    Tulin, näin, voitin.