vilvoitella
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
vilvoitella (67) (taivutus[luo])
- vilvoittaa itseään
- Menin löylystä pihalle vilvoittelemaan.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋilʋoi̯ˌt̪elːɑˣ/
- tavutus: vil‧voi‧tel‧la
Käännökset[muokkaa]
1. vilvoittaa itseään
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: vilvoittelu
Aiheesta muualla[muokkaa]
- vilvoitella Kielitoimiston sanakirjassa