vilkahdus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
vilkahdus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋilkɑhdus/
- tavutus: vil‧kah‧dus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vilkahdus | vilkahdukset |
genetiivi | vilkahduksen | vilkahdusten vilkahduksien |
partitiivi | vilkahdusta | vilkahduksia |
akkusatiivi | vilkahdus; vilkahduksen |
vilkahdukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vilkahduksessa | vilkahduksissa |
elatiivi | vilkahduksesta | vilkahduksista |
illatiivi | vilkahdukseen | vilkahduksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vilkahduksella | vilkahduksilla |
ablatiivi | vilkahdukselta | vilkahduksilta |
allatiivi | vilkahdukselle | vilkahduksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vilkahduksena | vilkahduksina |
translatiivi | vilkahdukseksi | vilkahduksiksi |
abessiivi | vilkahduksetta | vilkahduksitta |
instruktiivi | – | vilkahduksin |
komitatiivi | – | vilkahduksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vilkahdukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vilkahdus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä vilkahtaa (vilkahd- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. vilkahtaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- vilkahdus Kielitoimiston sanakirjassa