viittoa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
viittoa (52-C) (taivutus[luo])
- antaa kädellä merkkejä
- Kenelle tuo lapsi oikein viittoo tuolla mäellä ja mitä hän yrittää viestiä?
- käyttää viittomakieltä
- Osaatko kertoa nimesi viittomalla?
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋiːt̪ːoɑˣ/
- tavutus: viit‧to‧a
Etymologia[muokkaa]
frekventatiivijohdos verbistä viitata: *viitt- (vahva vartalo) + -oa
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: viittoja, viittoma
- verbit: viittoilla
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- viittoa Kielitoimiston sanakirjassa