viisastelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]viisastelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋiːsɑsˌt̪elu/
- tavutus: vii‧sas‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | viisastelu | viisastelut |
| genetiivi | viisastelun | viisastelujen viisasteluiden viisasteluitten |
| partitiivi | viisastelua | viisasteluita viisasteluja |
| akkusatiivi | viisastelu; viisastelun |
viisastelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viisastelussa | viisasteluissa |
| elatiivi | viisastelusta | viisasteluista |
| illatiivi | viisasteluun | viisasteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viisastelulla | viisasteluilla |
| ablatiivi | viisastelulta | viisasteluilta |
| allatiivi | viisastelulle | viisasteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viisasteluna | viisasteluina |
| translatiivi | viisasteluksi | viisasteluiksi |
| abessiivi | viisastelutta | viisasteluitta |
| instruktiivi | – | viisasteluin |
| komitatiivi | – | viisasteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | viisastelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi viisastella (vokaalivartalo viisastele- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. viisasteleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- viisastelu Kielitoimiston sanakirjassa