viisastaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]viisastaminen (38)
- teonnimi verbistä viisastaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | viisastaminen | viisastamiset |
| genetiivi | viisastamisen | viisastamisten viisastamisien |
| partitiivi | viisastamista | viisastamisia |
| akkusatiivi | viisastaminen; viisastamisen |
viisastamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viisastamisessa | viisastamisissa |
| elatiivi | viisastamisesta | viisastamisista |
| illatiivi | viisastamiseen | viisastamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viisastamisella | viisastamisilla |
| ablatiivi | viisastamiselta | viisastamisilta |
| allatiivi | viisastamiselle | viisastamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viisastamisena (viisastamisna) |
viisastamisina |
| translatiivi | viisastamiseksi | viisastamisiksi |
| abessiivi | viisastamisetta | viisastamisitta |
| instruktiivi | – | viisastamisin |
| komitatiivi | – | viisastamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | viisastamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
viisastamis- | |