Siirry sisältöön

viira

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

viira (9)[1]

  1. paperikoneen paperiradan osana käytettävä hienosta pronssi- t. muovilangasta kudottu päättömän hihnan muotoinen seulakangas

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋiːrɑ/
  • tavutus: vii‧ra

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi viira viirat
genetiivi viiran viirojen
(viirain)
partitiivi viiraa viiroja
akkusatiivi viira;
viiran
viirat
sisäpaikallissijat
inessiivi viirassa viiroissa
elatiivi viirasta viiroista
illatiivi viiraan viiroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi viiralla viiroilla
ablatiivi viiralta viiroilta
allatiivi viiralle viiroille
muut sijamuodot
essiivi viirana viiroina
translatiivi viiraksi viiroiksi
abessiivi viiratta viiroitta
instruktiivi viiroin
komitatiivi viiroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo viira-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • viira Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9