vieteri

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vieteri (6)

  1. (arkikieltä) kierrejousi tai ympyrälle taivutettu jousi
    Ennen kuin gramofoni saadaan soimaan, pitää vierittää veiviä, jolloin vieteri virittyy antamaan voimaa pyörittääkseen levylautasta.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi vieteri vieterit
genetiivi vieterin vieterien
vietereiden
vietereitten
(vieterein)
partitiivi vieteriä vietereitä
vieterejä
akkusatiivi vieteri; vieterin vieterit
Sisäpaikallissijat
inessiivi vieterissä vietereissä
elatiivi vieteristä vietereistä
illatiivi vieteriin vietereihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi vieterillä vietereillä
ablatiivi vieteriltä vietereiltä
allatiivi vieterille vietereille
Muut
essiivi vieterinä vietereinä
translatiivi vieteriksi vietereiksi
abessiivi vieterittä vietereittä
instruktiivi vieterein
komitatiivi vietereine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]