vierrä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

vierrä (67) (taivutus[luo])

  1. (vanhahtava, murteellinen, runollinen) vieriä-verbin rinnakkaismuoto

Liittyvät sanat[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

vierrä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä viertää
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä viertää
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä viertää