vieritys

Suomi

Substantiivi

vieritys (39)

vierittäminen

Ääntäminen

IPA: /ˈʋie̯rit̪ys/
tavutus: vie‧ri‧tys

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	vieritys	vieritykset
genetiivi	vierityksen	vieritysten vierityksien
partitiivi	vieritystä	vierityksiä
akkusatiivi	vieritys; vierityksen	vieritykset
sisäpaikallissijat
inessiivi	vierityksessä	vierityksissä
elatiivi	vierityksestä	vierityksistä
illatiivi	vieritykseen	vierityksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	vierityksellä	vierityksillä
ablatiivi	vieritykseltä	vierityksiltä
allatiivi	vieritykselle	vierityksille
muut sijamuodot
essiivi	vierityksenä	vierityksinä
translatiivi	vieritykseksi	vierityksiksi
abessiivi	vierityksettä	vierityksittä
instruktiivi	–	vierityksin
komitatiivi	–	vierityksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	vieritykse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	vieritys-

Etymologia

verbi vierittää (heikko vartalo vieritä-) + johdin -ys

Käännökset

1. vierittäminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

vierityspalkki

Aiheesta muualla

vieritys Kielitoimiston sanakirjassa