vieritys

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vieritys (39)

  1. vierittäminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋie̯rit̪ys/
  • tavutus: vie‧ri‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vieritys vieritykset
genetiivi vierityksen vieritysten
vierityksien
partitiivi vieritystä vierityksiä
akkusatiivi vieritys;
vierityksen
vieritykset
sisäpaikallissijat
inessiivi vierityksessä vierityksissä
elatiivi vierityksestä vierityksistä
illatiivi vieritykseen vierityksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vierityksellä vierityksillä
ablatiivi vieritykseltä vierityksiltä
allatiivi vieritykselle vierityksille
muut sijamuodot
essiivi vierityksenä vierityksinä
translatiivi vieritykseksi vierityksiksi
abessiivi vierityksettä vierityksittä
instruktiivi vierityksin
komitatiivi vierityksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vieritykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vieritys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä vierittää (vierit- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

vierityspalkki

Aiheesta muualla[muokkaa]